Aateliset Suomessa

Ruotsin valtakunnassa vuonna 1279 annettiin Alsnön asetus ja sieltä asti on lähtöisin myös suomen aateliset. Talonpojat saivat sotaan varustamaansa ratsumiestä vastaan vapautuksen veroista ja hänestä tuli ensin rälssimies ja sitten aatelismies. Vuonna  1435 Arbogan valtiopäivistä lähtien oli neljä säätyä

• aatelisto
• papisto
• porvaristo
• talonpojat

Kun Suomi 1808-09 sodan seurauksena tuli Venäjän tsaarin alaiseksi suurruhtinaskunnaksi, niin suomessa asuville aatelisille perustettiin oma Ritarihuone. Ritarihuone on vieläkin toiminnassa, nykyisen toiminnan pohjana on vuonna 1918 vahvistettu ritarihuonejärjestys. Toimintaan kuuluu mm. kokoelmien ja tilojen hoito, sukututkimus ja tilojen vuokraus. Ritarikatu 1:ssä sijaitseva Ritarihuone sijaitsee arvokkaalla alueella Helsingin kruunuhaassa lähellä Tuomiokirkkoa.  

Säätyvaltiopäivät jossa vain säädyillä oli oikeus osallistua, korvattiin yksikamarisella eduskunnalla vuonna 1906, ja samalla tuli voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille yli 24 vuotiaille suomalaisille. Naiset saivat tällöin äänioikeuden toisena maailmassa, Uuden-Seelannin jälkeen. Näin tuli euroopan vanhanaikaisesta kansanedustajistosta demokraattinen ja nykyaikainen. Samalla säädyt menettivät poliittisen merkityksensä. Verovapauskin poistui kokonaan vuonna 1920 kun Suomessa siirrytiin tulo- ja varallisuusverotukseen.

Taipaleenjoki

Olin katsomassa Ilmajoella esitettyä oopperaa Taipaleenjoki. Esityksessä kerrottiin sodan aiheuttamista ongelmista molemmin puolin rajaa ja myös kotirintamalla, sodan aikana ja sen jälkeen.

Taipaleenjoella taisteltiin Suomen talvisodassa ja myös jatkosodassa Itä-Kannaksella. Sinne suuntautui puna-armeijan painopistehyökkäys. Suomalaisilla oli taipaleenjoella sodan lopulla 15 pataljoonaa.

Esityksessä tuli esiin seikka josta on muutenkin puhuttu, eli se että neuvostoliiton sotilaat eivät olleet  sodassa täydellä sydämellä, koska he saattoivat olla hyvinkin kaukaa toiselta puolen äiti Venäjää kotoisin. Upseeristo yritti pakottaa heitä Taipaleenjoen yli jopa ampumalla omiaan. Tätä Suomen puolella kovasti ihmeteltiin.

Suomalaisten komppanian päällikkönä oli Yrjö Jylhä, siviilissä kirjailija ja runoilija, joka on kirjoittanut Taipaleenjoen taisteluista koskettavia runoja. Neuvostoliiton puolella oli sotimassa Jevgeni Dolmatovski, oopperassa hänet esitettiin myös komppanian päällikkönä, mutta oikeasti hän lienee ollut kirjeenvaihtajana. Myös hän kirjoitti runoja taisteluista. Mm. seuraavan, joka myös oopperaan oli otettu:

”Olen nähnyt mä jokia paljon,

ja kaikkia muista mä en.

Mutta yksi on – Taipaleenjoki

vain purosen levyinen.

On vaikeampi yli sen mennä

kuin ylittää elämä”

Taipaleenjoki oli verinen joki joka ”nieli miehiä”. Aselevon tullessa Taipale oli suomalaisten hallinassa mutta jäi rauhassa Neuvostoliitolle.

Myös Seinäjoelle on pysttetty muistomerkki ”Pirstotut puut” Taipaleen joen taisteluiden muistoksi. Sen pystyttivät aseveljet vuonna 1975. Muistomerkki sijaitsee Vapaudentie ja Kauppakadun kulmauksessa Veteraanipuistossa. Seinäjokelaisille tehtäväksi: onko se vielä alkuperäisellä paikalla, onko se hyvässä kunnossa ja mitä muistomerkissä lukee?

Teksti 3

Vuoden 1918 vankileirit kääntyivät jopa porvarillismielisiä vastaan. Esimerkiksi Tammisaaren vankileirissä kommunistit pystyivät suunnittelemaan toimintaansa. Olihan Tammisaareen koottu poliittiset vangit ja maanpetoksellisesta toiminnasta pidätettyjä kommunisteja.

Lapuan liikkeen eduista ja haitoista. Lapuan liikkeen ansioksi voisi nähdä kommunismin torjuminen. Saihan Lapuan liike ajettua vuoden 1930 kommunistilait läpi, mikä kielsi kommunistisen toiminnan Suomessa. Samana vuonna oli talonpoikaismarssi Helsingissä 7.7. Toisaalta kommunismin torjuminen ja äärioikeiston liikehdintä (Lapuan liike, IKL) voidaan nähdä myös haittana, koska miltä tämä näytti Neuvostoliiton silmissä. Nämä yhdistettynä vielä Suomen saksalaissuuntaukseen, josta esimerkkinä Suomen kuningashanke Friedrich Karleineen. Jos näitä asioita ei olisi ollut, niin minkälaisessa asemassa Suomi olisi ollut toiseen maailmansotaan lähdettäessä. Ajattelisin, että Suomi olisi joutunut kuitenkin sotaan, koska Neuvostoliitto olisi halunnut kuitenkin turvata itsensä Saksaa vastaan. Saksa voisi käyttää Suomen aluetta sodassa Neuvostoliittoa vastaan ja toiseksi Suomi ei haluaisi Neuvostoliiton miehittävän Suomea. Toisessa maailmansodassa saksalaiset olivatkin Suomen rinnalla loppujen lopuksi.

Mäntsälän kapina vuonna 1932 oli tietynlainen taitekohta. Sen seurauksena Lapuan liike lakkautettiin ja sen pohjalle perustettiin IKL. Mäntsälän kapina oli aseellinen kansannousu ja jos tilanne olisi mennyt radikaalimpaan suuntaan, niin olisiko tapahtumalla ollut mahdollisuudet jopa uuteen sisällissotaan. On hyvä muistaa, että oikeistoradikalismin nousu ei ollut ilmiö pelkästään Suomessa tuohon aikaan. Samoihin aikoihin Euroopassa oli myös Mussolinin fasismi ja Hitlerin kansallissosialismi. Toiseksi oliko tuon ajan taloudellisella lamalla vaikutusta oikeistoradikalismin nousuun Suomessa. Historiankirjoituksessa ainakin katsotaan, että taloudellinen lama antoi lisävauhtia kansallissosialismille Saksassa. Muista kansainvälisistä ilmiöistä esimerkiksi voisi ottaa kieltolain. Kun Suomessa kieltolaki oli voimassa, niin samaan aikaan kieltolaki oli voimassa myös Yhdysvalloissa. Ironista onkin, että Suomessa on ollut kaksi kansanäänestystä, joista toinen on liittynyt Euroopan Unionin liittymiseen ja toinen kieltolain lopettamiseen.

Talvisodasta. Neuvostoliittolaisilla ei ollut niin korkea taisteluinto kuin suomalaisilla, koska kaikilla neuvostoliittolaisilla ei ollut välttämättä suurta isänmaallisuuden tunnetta, jonka puolesta taistella. Isänmaallisuuden tunteen puute johtui siitä, että jotkut olivat tulleet sotilaiksi kaukaisilta mailta, esimerkiksi Mustanmeren rannalta. Hyvä kun osaisi edes hiihtää hyisessä Karjalassa, tämä varmasti turhautti osaa neuvostoliittolaisista sotilaista. Neuvostoliiton kompastuskivinä oli myös sodanjohdon ylimielisyys Suomea kohtaan ja itse sotatoimissa itäsuomalaiset tunsivat maaston vallan hyvin, missä sodittiin. Moskovan rauhansopimuksessa mielenkiintoista oli Hangon vuokraaminen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Nyt pieni pala Suomenniemen kärjessä oli Neuvostoliiton aluetta.

Suomen ja Alahärmän historiaa ennen 1900-lukua

Jääkauden jälkeen noin 4500 vuotta sitten, alkoi maankamara nousta merestä Alahärmän kohdalla ja sen seurauksena Alahärmän korkeimmat kohdat saivat kivikautista asutusta. Jeesuksen syntymän aikoihin oli Alahärmä ”valmis”, eli kokonaan näkyvissä. 

Kun esihistoriallisen aikakauden viimeisetkin ”muinaishärmäläiset” muuttivat Härmästä seuraten väistyvää merta, peitti luonto pian heidän jälkensä, mutta joitain muinaisesineitä ja asumuksia on sittemmin löydetty. Lapuan joki oli aluksi se kulkuväylä, jota pitkin ”korven kulkijat” saapuivat tänne riistanpyyntiin. Tulessaan he verottivat muinaishärmäläisten laidunmaita, jotka väistyivät pikkuhiljaa myös pohjoisempaan Suomeen. Luultavaa on että pari vuosituhatta alueella asuneet olivat saamelaisia.

 Eräkausi loppui 1500-luvulla kun vakituinen asutus alkoi. Nykyinen asutus alkoi Kustaa Vaasan aikana, vuonna 1537 kun Heikki Maununpoika Härmä Maskusta asettui alueelle. Uudisasukkaita Härmään muutti ainakin Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Hämeestä, Savosta ja muualta Pohjanmaalta.

 Veronmaksu alkoi vuonna 1543 kun Pohjanmaan kihlakunnantuomari antoi Heikki Maununpoika Härmälle laillisen omistusoikeuden eli kiinnekirjan tilaan joka oli raivattu ”kuninkaan yhteismaalle” ja laillisesti raivattu sekä viljelty. Ensimmäisessä härmäläisessä tilassa oli peltomaata 7,5 hehtaaria ja niittyjä 23,4 hehtaaria.

 Valtiopäivillä oli 1863-64 ahärmäläinen talonpoika  Matti Holma, ensimmäinen edustajamme ja hän kuului talonpoikaissäätyyn.

Nälkävuodet. Alahärmän hautausmaalla on joukkohauta nälkään kuolleille. Kuolleita oli Suomessa vuonna 1868 yli 96000 henkilöä, Alahärmässä noina vuosina kuoli noin tuhat henkilöä, osa heistä oli ulkopaikkakuntalaisia. 

(Alahärmän historia)