Jatkosotaan lähdettäessä Suomi taistelee yhdessä Saksan
kanssa. Mitä jos Suomi ei olisi suostunut sotimaan Saksan kanssa? Uskoisin,
että Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen, koska Saksan sotilaallinen apu
oli tärkeää. Jatkosodan alkaessa Suomi lähti sotimaan paljon paremmista
lähtökohdista kuin talvisodan alussa. Suomi ylitti jatkosodassa vanhan rajan ja
eteni Syvärille asti. Tämä toisi Suomelle enemmän pelimerkkejä
rauhanneuvotteluissa ja jatkosodan aikana olisi enemmän tilaa perääntyä. Oli
parempi perääntyä Syväriltä kuin vanhalta rajalta tai viralliselta
valtionrajalta.
Moskovan välirauhassa vuonna 1944 Porkkala vuokrattiin
Neuvostoliitolle. Nyt Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle samankaltaisesti
kuin Hanko talvisodan jälkeen. Jälleen pala Suomea oli Neuvostoliiton aluetta
sekä lähellä myös Helsinkiä. Rauhanehdoissa sotakorvausten maksaminen, 300
miljoonaa dollaria oli poikkeuksellista siinä, että ne maksettiin loppuun asti.
Myös neuvostovastaiset ja fasistiset järjestöt täytyi lakkauttaa ja siinä samalla
lakkautettiin myös Lotta Svärd. Vaikka Lotta Svärd ei ollut fasistinen
järjestö, oli sillä kuitenkin läheiset suhteet suojeluskuntajärjestöön vaikka
sekään ei ollut fasistinen järjestö. Rauhanehdoissa kun sanottiin, että
sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset järjestöt tuli lakkauttaa. Ironista
onkin se, että Lotta Svärdin tunnuksessa on hakaristi, joka oli olemassa jo
ennen Natsi-Saksaa. Nykyisin hakaristi löytyy ainakin Kauhavan lentosotakoulun
tunnuksesta.
Jatkosodan päätyttyä Veikko Vennamo järjesti evakoille,
rintamamiehille ja kaatuneiden omaisille uudet maatilat tai rakennustontit.
Vennamon ansiosta yksityisiä maita pakkolunastettiin uusille tiloille. Suomi
solmi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1948. Sopimuksessa oli
sotilasliiton käryä. Sanotaanhan YYA-sopimuksen ensimmäisessä artiklassa
seuraavaa: "Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat
puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen
Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa
mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.”
Neuvostoliitolla oli YYA-sopimuksen myötä suuri vaikutus Suomen sisä- ja
ulkopolitiikkaan. Tämän myötä Länsi-Saksassa syntyi käsite suomettuminen, joka
kuvasi Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Suomea ei ollut kuitenkaan miehitetty
mutta maa oli riippuvuussuhteessa Moskovaan. Sotien jälkeen Suomessa oli
vasemmiston suosio mutta onko se ihmekään, koska Suomi oli läheisessä suhteessa
Neuvostoliiton kanssa ja maantieteellinen sijaintikin Neuvostoliiton lähellä
pakostikin toi vasemmistoaatteita.
Vuosi 1952 oli merkittävä Suomelle. 2000-luvulla suurimmaksi
suomalaiseksi äänestetty Suomen marsalkka Mannerheim oli kuollut edellisenä
vuonna mutta vuosi 1952 oli ilon vuosi. Helsinki järjesti olympiakisat,
sotakorvaukset saatiin maksetuksi ja Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi.
Olympiakisojen myötä Suomeen rantautuivat ensimmäistä kertaa Coca-Cola ja myös
pizza (ainakin lukion oppikirjan Muutosten maailma 4 – Suomen historian
käännekohtia mukaan).
Samalla kun Suomi tasapainoili Neuvostoliitto-suhteen kanssa
sotien jälkeen, Suomi kytkeytyi länteen. Esimerkiksi vuonna 1961 Suomi liittyi
Euroopan vapaakauppaliiton Eftan ulkojäseneksi. Vuonna 1973 Suomen kytky
länteen edistyi, kun Suomi solmi vapaakauppasopimuksen Euroopaan talousyhteisö
EEC:n kanssa. Samaan aikaan Suomi kävi Neuvostoliiton kanssa bilateraalista
kauppaa. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 oli kuitenkin osasyy Suomen
1990-luvun lamaan. Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa Urho Kekkonen oli tärkeä
mies. Hän noudatti puolueetonta Paasikiven-Kekkosen linjaa ja ylläpiti hyviä
neuvostosuhteita. Sanoisinkin, että Kekkonen on Suomen toiseksi tärkein henkilö
heti Mannerheimin jälkeen.