Aateliset Suomessa

Ruotsin valtakunnassa vuonna 1279 annettiin Alsnön asetus ja sieltä asti on lähtöisin myös suomen aateliset. Talonpojat saivat sotaan varustamaansa ratsumiestä vastaan vapautuksen veroista ja hänestä tuli ensin rälssimies ja sitten aatelismies. Vuonna  1435 Arbogan valtiopäivistä lähtien oli neljä säätyä

• aatelisto
• papisto
• porvaristo
• talonpojat

Kun Suomi 1808-09 sodan seurauksena tuli Venäjän tsaarin alaiseksi suurruhtinaskunnaksi, niin suomessa asuville aatelisille perustettiin oma Ritarihuone. Ritarihuone on vieläkin toiminnassa, nykyisen toiminnan pohjana on vuonna 1918 vahvistettu ritarihuonejärjestys. Toimintaan kuuluu mm. kokoelmien ja tilojen hoito, sukututkimus ja tilojen vuokraus. Ritarikatu 1:ssä sijaitseva Ritarihuone sijaitsee arvokkaalla alueella Helsingin kruunuhaassa lähellä Tuomiokirkkoa.  

Säätyvaltiopäivät jossa vain säädyillä oli oikeus osallistua, korvattiin yksikamarisella eduskunnalla vuonna 1906, ja samalla tuli voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille yli 24 vuotiaille suomalaisille. Naiset saivat tällöin äänioikeuden toisena maailmassa, Uuden-Seelannin jälkeen. Näin tuli euroopan vanhanaikaisesta kansanedustajistosta demokraattinen ja nykyaikainen. Samalla säädyt menettivät poliittisen merkityksensä. Verovapauskin poistui kokonaan vuonna 1920 kun Suomessa siirrytiin tulo- ja varallisuusverotukseen.