Teksti 3

Vuoden 1918 vankileirit kääntyivät jopa porvarillismielisiä vastaan. Esimerkiksi Tammisaaren vankileirissä kommunistit pystyivät suunnittelemaan toimintaansa. Olihan Tammisaareen koottu poliittiset vangit ja maanpetoksellisesta toiminnasta pidätettyjä kommunisteja.

Lapuan liikkeen eduista ja haitoista. Lapuan liikkeen ansioksi voisi nähdä kommunismin torjuminen. Saihan Lapuan liike ajettua vuoden 1930 kommunistilait läpi, mikä kielsi kommunistisen toiminnan Suomessa. Samana vuonna oli talonpoikaismarssi Helsingissä 7.7. Toisaalta kommunismin torjuminen ja äärioikeiston liikehdintä (Lapuan liike, IKL) voidaan nähdä myös haittana, koska miltä tämä näytti Neuvostoliiton silmissä. Nämä yhdistettynä vielä Suomen saksalaissuuntaukseen, josta esimerkkinä Suomen kuningashanke Friedrich Karleineen. Jos näitä asioita ei olisi ollut, niin minkälaisessa asemassa Suomi olisi ollut toiseen maailmansotaan lähdettäessä. Ajattelisin, että Suomi olisi joutunut kuitenkin sotaan, koska Neuvostoliitto olisi halunnut kuitenkin turvata itsensä Saksaa vastaan. Saksa voisi käyttää Suomen aluetta sodassa Neuvostoliittoa vastaan ja toiseksi Suomi ei haluaisi Neuvostoliiton miehittävän Suomea. Toisessa maailmansodassa saksalaiset olivatkin Suomen rinnalla loppujen lopuksi.

Mäntsälän kapina vuonna 1932 oli tietynlainen taitekohta. Sen seurauksena Lapuan liike lakkautettiin ja sen pohjalle perustettiin IKL. Mäntsälän kapina oli aseellinen kansannousu ja jos tilanne olisi mennyt radikaalimpaan suuntaan, niin olisiko tapahtumalla ollut mahdollisuudet jopa uuteen sisällissotaan. On hyvä muistaa, että oikeistoradikalismin nousu ei ollut ilmiö pelkästään Suomessa tuohon aikaan. Samoihin aikoihin Euroopassa oli myös Mussolinin fasismi ja Hitlerin kansallissosialismi. Toiseksi oliko tuon ajan taloudellisella lamalla vaikutusta oikeistoradikalismin nousuun Suomessa. Historiankirjoituksessa ainakin katsotaan, että taloudellinen lama antoi lisävauhtia kansallissosialismille Saksassa. Muista kansainvälisistä ilmiöistä esimerkiksi voisi ottaa kieltolain. Kun Suomessa kieltolaki oli voimassa, niin samaan aikaan kieltolaki oli voimassa myös Yhdysvalloissa. Ironista onkin, että Suomessa on ollut kaksi kansanäänestystä, joista toinen on liittynyt Euroopan Unionin liittymiseen ja toinen kieltolain lopettamiseen.

Talvisodasta. Neuvostoliittolaisilla ei ollut niin korkea taisteluinto kuin suomalaisilla, koska kaikilla neuvostoliittolaisilla ei ollut välttämättä suurta isänmaallisuuden tunnetta, jonka puolesta taistella. Isänmaallisuuden tunteen puute johtui siitä, että jotkut olivat tulleet sotilaiksi kaukaisilta mailta, esimerkiksi Mustanmeren rannalta. Hyvä kun osaisi edes hiihtää hyisessä Karjalassa, tämä varmasti turhautti osaa neuvostoliittolaisista sotilaista. Neuvostoliiton kompastuskivinä oli myös sodanjohdon ylimielisyys Suomea kohtaan ja itse sotatoimissa itäsuomalaiset tunsivat maaston vallan hyvin, missä sodittiin. Moskovan rauhansopimuksessa mielenkiintoista oli Hangon vuokraaminen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Nyt pieni pala Suomenniemen kärjessä oli Neuvostoliiton aluetta.