Lapuan liike ja sen nousu ja tuho

Lapuan liike perustettiin vuonna 1929 ja se lakkautettiin vuonna 1932. Se perustettiin vastavoimana Suomen kommunisteille. Sen  alkuperäisenä tavoitteena voidaan pitää kommunistisen toiminnan kieltämistä.tse luonnehtisin liikettä oikeistoradikaaliksi ja jopa fasistiseksi liikkeeksi .Liike ei ollut mielestäni äärimmäisen organisoitunut ja yhtenäinen  vaan eri mielisyyttä tavoitteista ja keinoista syntyi. Suurimpina ns. johdon henkilöinä voidaan pitää radikaalimpaa Vihtori Kosolaa ja maltillisempaa Artturi Leinosta.  Alussa Lapuan liikkeen kannatus nousi ja mm. kokoomus teki sen kanssa yhteistyötä . Vaikutuskeinoja Lapuan liikkeellä oli mm. kansalaiskokoukset, työväentalojen sulkemiset sekä sen lähettämät valtuuskunnat ja kirjelmät. Osa keinoista oli väkivaltaisia ja yleisimmin tunnetaan ns. muilutukset, joissa kommunisteja kyydittiin itärajalle ja osaa pahoinpideltiin ja jopa murhattiin. Teot eivät läheskään aina olleet nk. johdon organisoimia. Liikkeen voidaan katsoa jakautuneen, kun osa jäsenistä murtautui ja hajotti työn ja äänen kirjapainon Vaasassa. Maltillisempi Leinonen sysättiin pois liikkeen vallankäytöstä ja Kosolasta tuli suuri ”pomo”.Lapuan liikkeen jäsenet eivät pitäneet edes väkivaltaisia keinoja laittomina, koska nojasivat ns. Lapuan lakiin. Lapuan laki tarkoitti sitä, että liikkeen suorittamien tekojen oikeutus riippui siitä miten paljon ne edistävät kommunismin vastaista toimintaa.

Liikkeen suosion laskun voidaan katsoa alkaneen eduskunnan varapuhemiehen ja sosiaalidemokraattien johtajan Väinö Hakkilan ”kyydityksestä”.  Vielä pahempi isku liikkeen kannatukselle koettiin, kun sen jäsenet ”kyyditsivät” Suomen ensimmäisen presidentin Kj. Ståhlbergin.  Liikkeen lopullinen kuolinisku oli Mäntsälän kapina. Siinä liike lähetti suojeluskuntalaisia keskeyttämään tunnetun kommunistin puheen työväentalolla suojeluskuntalaisten voimin. Tämän jälkeen joukot eivät hajaantuneetkaan ja lisää suojeluskuntalaisia kutsuttiin aseisiin ja liike julisti kapinan hallitusta vastaan. Liike sai aluksi  kokoomuksen tuen ja suojeluskunnat olivat valmiita apuun kunnes presidentti Svinhufvud (kokoomus) taustoistaan huolimatta vetosi suojeluskuntalaisiin ja kehotti heitä luopumaan kapinasta. Vetoomus onnistui ja pian liike virallisesti lakkautettiin ja osa johtajista tuomittiin vankeuteen . Tuomiot olivat kuitenkin lyhyitä. Lapuan liikkeen ns. jatkajaksi perustettiin IKL, mutta se käytti vain rauhanomaisia keinoja ja pyrki politiikan kautta vaikuttaa. Sen suosio ei koskaan yltänyt Lapuan liikkeen tasolle.

Mielestäni Lapuan liike tuhosi itse itsensä.Liikkeen radikalisoituminen ja  lain ottaminen omiin käsiin mm .poliittisten päättäjien jopa entisen presidentin ”kyyditykset”  ja jopa hallitusta vastaan hyökkääminen oli paitsi laitonta myös oman liikkeen ”sabotointia”. Rauhanomaisella toiminnalla Lapuan liike olisi mielestäni voinut kohota esim. valtapuolueeksi Suomessa.