maanantai 20. elokuuta 2012

Sääty-yhteiskunnasta

Suomi alkoi n. 1600-luvulla muodostua entistä enemmän sääty-yhteiskunnaksi. Ihmiset haluttiin luokitella johonkin säätyluokkaan, joko aatelistoon, papistoon, porvaristoon tai talonpojiksi. Tämä lisäsi ennen kaikkea kuilua ihmisten välillä sekä hankaloitti ihmisten elämää.

Ihmiset syntyivät tiettyyn säätyyn ja todennäköisesti myös pysyivät tässä asemassa koko elämänsä ajan. Vaikka talonpoika olisi kuinka yrittänyt pelata korttinsa oikein, hänellä ei juurikaan ollut mahdollisuuksia nousta esim. papistoon. Koska ihmiset eivät välttämättä voineen säädylleen mitään, tuntuu väärältä että he joutuivat olemaan tietyssä asemassa koko elämänsä ajan. Toisaalta siihen aikaan osattiin varmasti myös olla kiitollisia monista pienistä asioista, eikä luokitteluun suhtauduttu yhtä suurella vakavuudella mitä esim. nykyaikana. Jos nyt huomataan epäkohtia ihmisten välisessä tasa-arvossa, siihen puututaan, tai ainakin yritetään muuttaa asiaa hieman paremmaksi.

Säädyillä oli myös erioikeuksia, jotka olivat voimassa aina 1800-luvun lopulle saakka. Näihin erioikeuksiin kuului mm. vapaus veroista ja etuoikeus tiettyihin virkoihin.
Lienee sanomattakin selvää, että sääty-yhteiskunnan vaikutukset ovat näkyneet yhteiskunnassamme. Vaikka raja "rikkaiden ja köyhien" välillä on hälventynyt, on edelleen havaittavissa pientä luokittelua mm. omaisuuden tai varakkuuden perusteella. Tämä ei välttämättä liity kovinkaan selvästi sääty-yhteiskuntaan, sillä ihmisillä on tarve vertailla itseään ja elämäänsä muihin. Luultavasti sääty-yhteiskunta silti vaikuttaa taustalla, koska monella suvulla juuret yltävät jopa sääty-yhteiskunnan ajalle saakka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti