Nuijasota

Nuijasota käytiin 1596–1597 eli yli 400 vuotta sitten. Nuijasodassa kuoli eri arvioiden mukaan jopa 3000 ihmistä eli prosentteina lähes sama kuin 1918 sisällissodassa tai 2. maailmansodassa kuoli suomalaisia. Sodan osapuolina olivat kapinaan ryhtyneet talonpojat ja vastapuolella olivat suomen käskynhaltija Klaus Flemingin sotaväki jota johti aatelisupseerit. Yleinen selitys nuijasodan syyksi oli seuraavanlainen:

”Kysymys oli Suomen takamaaseutujen kehittymättömien talonpoikain oikosulunomaisesta psykologisesta reaktiosta, jonka taustana oli sotaväsymys ja jonka kruunua tavoittelevan herttua Kaarlen häikäilemätön kiihotus käynnisti” (Ylikangas 1996, 14).

Heikki Ylikankaan mukaan nuijasota oli yleiseurooppalaista liikehdintää, jossa muualla taistelujen osapuolina olivat maaorjat mutta täällä talonpojat. Ylikankaan mukaan linnaleirit ja muu sotaväen ylläpito rasitti ja köyhdytti talonpoikia sillä maaomaisuus valui aatelisille ja ryöstely ja laittomuudet olivat maan tapa. Säätyläisten ahneus, mielivalta ja laittomuudet olivat vastoin talonpoikien oikeustajua ja

”Talonpojat protestoivat aatelisvoittoisilla virkamiehillä lujitetun modernin valtion pystyttämistä vastaan, valtion joka nojasi kartanoaatelin ja privilegioidun kaupunkiporvariston tukeen, ja jossa talonpojat alistettiin alamaisiksi maksumiehiksi rajoitetuin yhteiskunnallisin oikeuksin mutta maksimoiduin yhteiskunnallisin velvollisuuksin.” (Ylikangas 1996, 102).

Kapinointi oli ajan keino yhteiskuntaryhmien väliseen säätelyyn eikä muita yhtä hyviä keinoja ollut, muissa maissa aseisiin tosin tarttuivat maaorjat kun täällä sen tekivät vapaat talonpojat.

Kapinointi loppui Suomessa koska talonpojat olivat liian heikkoja nousemaan aseisiin eikä vahvaa liittolaista ollut. Vastapuolella oli Mahtivaltio kehittynein virkakoneistoin, ankarin rangaistuksin ja sotilaiden pakko-otoin.

Toinen syy kapinoinnin loppumiseen Suomessa oli se kun Suomeen perustettiin 1600-luvulla rauhanomainen kanava ristiriitojen käsittelemiseksi. Tuli valtiopäivälaitos ja tuomioistuinlaitos. Vaikka talonpojat eivät sielläkään menestyneet kohdeltiin heitä kuitenkin oikeudenmukaisesti. Myös se rauhoitti mielet että oli jokin kanava mitä kautta erimielisyydet ja vääryydet voitiin käsitellä.