Sodan vaikutus lasten ja nuorten elämään

Viimeisen kerran oppitunneilla käsiteltiin mm. jatkosotaa ja sitä seurannutta Lapin sotaa sekä miten elämä Suomessa jatkui näiden jälkeen. Suomi onnistui maksamaan kaikki sotakorvaukset ja joutui luovuttamaan alueita. Suomessa alkoi jälleenrakentamisen aika ja olot alkoi vakiintua. Sodan jäljiltä Suomessa oli nyt noin 50 000 sotaorpoa ja 30 000 sotaleskeä. Minua kiinnostaa jatkosodan rintamataistelut, mutta myös se, että millaista elämä oli yhteiskunnassa sodan aikana ja miten sota on vaikuttanut lapsiin ja nuoriin. Sodan aikana kärsittiin aineellisesta niukkuudesta, oli vaatepulaa ja elintarvikepulaa ja ylipäätänsä elämä oli tavallista köyhempää. Lapsia siirrettiin mm. Ruotsiin, jotta heillä olisi paremmat elinolot. Kokemus Ruotsissa saattoi olla myönteinen tai ahdistava. Ongelmia aiheuttivat kielitaidottomuus, hylätyksi tulemisen tunne ja uudenlaiset olot. Ongelmia syntyi myös lasten palatessa takaisin Suomeen, vanhemmat ja lapset olivat etääntyneet toisistaan ja suomen kieli takkuili. Kaikki lapsista eivät välttämättä edes palanneet Suomeen. Sotaorpojen tilanne sodan aikana oli erityisen hankala, koska yhteiskunnan tuki vaihteli paikkakunnittain. Erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen, talkoiden ja sosiaalisen verkoston merkitys oli suuri sotien aikana.

Voin vaan kuvitella, että miten traumaattista ja vaikeaa on ollut lapsilla sotien aikana. Ruotsiin lähettäminen sodan aikana jätti osaan lapsista elinikäiset traumat ja tänäkään päivänä osa heistä ei pysty puhumaan asiasta.